Tästä kesä voi alkaa...

Jo joutui armas aika ja täällä ollaan... Ja vieläpä hengissä. Takana on vauhdikas toukokuu äitienpäivineen ja kaikkine juhlineen, mutta niinhän se aina. Kaksi ihanaa reissua Kuopioon, Tanssin kevätnäytökset, MLL:n lastenjuhlat, koulun kevätjuhlat... Tylsä yskäkin oli riesana jossain välissä. Kaiken maailman tivolin ja sirkuksen välissä olen haravoinut 30 säkkiä lehtiä, pätkinyt pensaita, kierrellyt puutarhoja... Grillikausi korkattu, kalaa savustettu, muurinpohjalettujakin jo paistettu. Ja vaahtokarkkeja. Ihania kesäjuttuja! Säät ovat suosineet, joten ilo on otettava irti näistä hetkistä. Lapissa rikotaan hellelukemia ja Keski-Euroopassa vietetään Suomen kesää. Reilua!

Toukokuussa oli monelaista työpalaveria, syksyn suunnittelua ja tutustumista iltapäiväkerhotoimintaan. Kesälukemisena on mm. opetushallituksen opuksia, joihin tutustumisen ajattelin aloittaa riippumatossa. Onneksi on aikaa perehtyä, sillä parisen kuukautta ollaan vaan ja hengaillaan, ei mennä nukkumaan... Tästä pääsenkin sujuvasti tähän aamuun. Niin. Mun PITI nukkua pitkään, aamulla ei kiirettä minnekkään, kerrankin sellainen aamu olisi edessä... MUTTA heräsinkin reilusti ennen kuutta sattuneista syistä. Yksi tulee töistä, pari muuta baarista. Ihan äänettömästi ei aina suju nämä tulemiset. Kuka sanoi, että helpottaa kun lapset kasvavat. Just. Näe ja koe. Ei sovi mulle yhtikäs tälläiset ennen kukon laulua ylös aamut. Olo on kuin pilvessä (tai mistäs minä sen olotilan tiedän, eheheh). Virkistyin sen verran, etten viitsinyt enää mennä takaisin nukkumaan. Kahvia vaan lisää, sillä mennään! Sen verran tunnustusta nuorille, että alkavat jo oppia. Siis sen, että tässä talossa asuu muitakin. Ylilyöntejä sattuu, mutta niinhän meille aikuisillekin. Esim. mulle Vero Modan loppuunmyynnissä viime viikolla. ;)

Viimeinen aamu ja todistusta hakemaan. Jännitystä ilmassa. Opelle hyvät kesät ja heipat. Voi sitä iloa ja riemua koulunpihalla kaikkien virallisten osuuksien jälkeen. Sen tuntee muistaa varmaan jokainen meistä. 

Ensi viikolla starttaa sitten kesäleirit. Ensi viikolla alkaa sporttileiri Vuokatissa ja sitten 4H:n maatilaleiri. 

Tänään juhlistamme ylläolevan nimppareita. Jätskikakkua kehiin siis. Mies on valloittanut jo riippukeinun, minä taidan pestä lisää ruukkuja ja jatkaa istutushommia. Sitten syödään kakkua.

Aurinkoista sunnuntaipäivää! ♥

Think Pink!

Vappu on ihan just ja kohta. Miten hyvältä tuntuukaan olla tässä kohti vuotta. Siis niin vaan parasta! Hyvää ruokaa, juomaa, oma perhe ja ystävät. Siinäpä ne tärkeimmät elementit, joilla vappua juhlistetaan. Tippaleivät ja munkit on tehty ja syöty. Myyjäisistä hamstraan lisää. Jos kaipaat siman lisäksi jotain muuta juomaa, niin ylläolevaan kantsii kokeilla. Mintunlehti drinkkilasiin ja valmista on. Helppoa. Sopii myös kevään juhliin vaikkapa alkumaljaksi.

Keskimmäinen sai kesätyöpaikan Onnelasta, joten meillä on nyt ikioma baarimikkokin. Näen jo itseni Baden Badenissa kesähelteellä siemailemassa Mojitoja ja Mansikka Margaritoja. Ou jee. 

Vapun päivänä menemme perinteisesti kaupungille. Terassille ei taida olla asiaa, sääennustus ei näytä kovin lupaavalta. Tyypillistä. Toivottavasti ei olisi kovin sateista. Äidilläni on synttärit, joten visiitti mummulaan on myös tiedossa. 

Lumet sulivat tositosi äkkiä loppupelissä ja olen aloitellut pihahommia. Pikkuhiljaa haravoiden. Vielä on kovin märkää, mutta suunnitelmia pihan suhteen on tehty. Viime kesänä tehtiin salaojitus ja nyt kun maa on painunut vuoden verran, voidaan latoa laatat taloa kiertämään. Terassia on myös tarkoitus uusata. Viime kesänä  käsittelin lattian mustalla öljyllä, mutta nyt on jo uusia suunnitelmia, joista mies ei tiedä vielä mitään. Naisen mieli on muuttuvainen, mutta sehän me jo tiedettiinkin. Ensimmäiset orvokit ja pelargoniat on hankittu. Kasvihuonettakin toivon. Tästä se taas lähtee, mutta ensin juhlitaan vappua. Suuntaan siis kauppaan ostamaan tortillat sun muut jutut. Perinteistä foliopalloa unohtamatta. Joten... Hauskaa vappua!

Olen kaipaillut sinua...

Kesäaika, lämpimästi tervetuloa!

Takana ihanat pääsiäisvapaat. Rentoa yhdessäoloa oman perheen kesken, siskojen miehineen, ystävien... Ortodoksiseen perinteeseen kuuluen yökirkossakin kävimme. Kovin uskovaiseksi ihmiseksi en voi itseäni sanoa, mutta tuossa yökirkossa on oma viehätyksensä ja tunnelmansa. Suosittelen joskus tutustumaan, se on upea tilaisuus. Pääsiäinenhän on meille se tärkein juhla, joten kirkonmenot ovat sen mukaiset.

Perjantaina ajelimme mummolaan pääsiäislounaalle ja lupasin tuoda jälkkäriksi kakkua. Marsipaani on kyllä varsin kätevä kaveri noissa kakunpäällystämishommissa. Kaulitaan ja käännetään ja that's it. Tosin viime kesän Angry Birds kakku vaati hieman enempi taiteilua, mutta olen kovin tykästynyt näihin. Harmi, kun ei voi kovin usein harjoitella. Tai puntari ottaa hatkat. Täytteeksi btw laitoin sitruunarahkaa ja kermaa sekä vadelmahilloa. Siskoni ystävä Israelista oli meillä pääsiäisvieraana ja tilasi tämän perusteella kakun omiin synttäribileisiinsä. Lupauduin.


Ps. Kello on kohta puol kakstoista ja mitä tapahtuu tien toisella puolella, kaupan pihassa. Aura-auto jyrää pihaa niin, että kauha raapii asfalttia, tää on siis niin uskomatonta!!! Onneksi meidän lapset ovat hyvä unisia... Öitä!

Täsä mä olen!

Oho, miten pitkä aika viime bloggauksesta. Aika on vaan mennyt. Siivillä sanoisinko.

Viimeksi postauksessa mainitsin, että jotain jännää oli tiedossa. The Työhaastattelu. Se se oli. Haastattelun jälkeen sain odotella päätöstä toista viikkoa ja sitten... Puhelin soi. The Päätös oli tehty. Valinta osui minuun, siis MINUUUUUUN!!! Jeeeeee! Se oli paras puhelu ikinä. Arvatkaa, mitä tein puhelun jälkeen? Itkin ilosta ja hypin kattoon, sekosin siis täydellisesti.

Minusta tulee siis iippaope. Sain paikan taidepainotteisesta koululaisten iltapäiväkerhosta, jossa toimin vastaavana ohjaajana. Syksyllä pohdin, miten voisin yhdistää oman ammattini luovuuden ja lapset. Enpä olisi IKINÄ arvannut. Olen siis niin onnellinen! Lämmin kiitos onnentoivotuksista, niistä oli selvästikin apua. Olette ihania! ♥

Teen edelleen myös stailaus- ja sisustuskeikkoja. Nuo iippaopen hommathan alkavat vasta syksyllä, elokuussa, joten nyt on aikaa tehdä luvatut sisustushommat pois alta. Tarkoitus jatkaa hommaa syksylläkin, ainakin jossain muodossa. Aika näyttää, miten se sitten käytännössä menee.

Kaiken tämän keskellä, on vietetty talviloma, joka oli myös hiihtoloma kirjaimellisesti. 4-kympin villitys iski ja kävin hiihtämässä. KYLLÄ! MINÄ! Sillä seurauksella, että nyt on omat hiihtimetkin hankittu. Kahdenkymmenen vuoden tauon jälkeen. Nyt alkaa kelitkin olla aikas mukavat siihen hommaan.

Mitäs muuta mahtuu blogitaukoon. Seitsemät synttärit, pulkkämäkeä, mökkeilyä, kaappien suursiivousta, kirpparin pitoa (kolmas viikko menossa), kevään ensimmäiset kahvit ja kaakaot kuistilla, naisten iltaa, kahvittelua ystävien kesken... Vauhdikasta, eikös? Ainiin ja virpomista.

Huomenna siivotaan ja odotellaan pääsiäisvieraita... Sii juu...

Ystävänpäivänä ♥

http://www.everythingfab.com/2011/04/monday-flowers.html

"Truly great friends are hard to find, difficult to leave, and impossible to forget."

Hyvää ystävänpäivää ihanaiset blogiystävät!

Aamu oli tyypillinen Kiljusen herrasväen aamu. Ei helekatti. Olin lähdössä viemään Venlaa kouluun ja aura-auto oli hetki sitten (miksi AINA!!! juuri ennen kahdeksaa???) jyrännyt katua. Lohkareet painoivat varmasti sata kiloa. Ne ulottuivat auton takapuskurin korkeudelle. Potkin niitä raivona pyörätielle. En jaksanut liikutella niitä mihinkään muualle. Saatikka lumikasan päälle. Soitto opettajalle, Venla myöhästyy, lähdemme kävellen. Koira hihnaan ja menoksi. Matkalla kiroilupuhelu miehelle, kirosin aura-autot kuuseen. Kotiin palattuani, alkoi soittorumba. Yritin lähes neljä!!! tuntia saada langan päähän katujen kunnossapidosta vastaavaa tyyppiä. Loppupelissä, tuon lähes neljän tunnin soittelun jälkeen, puhelu yhdistettiin jonnekin varikolle, jonne voisi jättää viestiä. Nooh, puhelin oli varattu, kysyttiin haluanko jättää soittopyynnön vai odottelenko linjoilla. En todellakaan odottele enää missään linjoilla, vaan jätin soittopyynnön. Hetken päästä soitettiin (joku täti) ja arvatkaas osasinko olla rauhallinen. En. Vaikka tätihän oli täysin syytön varikkotäti ja hoiti homman tyylillä. Tosin kuin eräät. Olen pahoillani. Joka tapauksessa hän lupasi viedä viestiä eteenpäin. Meni ehkäpä vartti, niin traktori tuli ja putsasi lumet. Wau!!! Pisteet varikkotädille ja traktorisedälle. Yhdessä me sen traktorisedän kanssa saatiin auto pelastettua ja pääsimme kävelyreissun sijaan autolla kaupunkiin Venlan kanssa. Ja arvatkaas, kun tulimme takaisin setä oli vieläkin koneensa kanssa hommissa. Oli putsannut koko kadunpätkän. Jokaisen talon portin meidän talosta eteenpäin. Kävelin samantien kauppaan, ostin suklaalevyn ja toivotin hyvää ystävänpäivää! Traktorisedälle. ♥ 

Kerrottakoon vielä tähän saumaan, että myös edelliset asukkaat olivat soitelleet tästä asiasta kaupungille. Viime talvena soitin minäkin, kun olin monta vuotta katsonut tuota touhua aurata kadun/puiston lumet laitimmaiselle tontille eli meidän portille. Joka kirotun talvi tämä on toistunut. Nyt mulla kilahti. Totaalisesti. Ymmärrän, että tälläisen pääkadun pitää olla kondiksessa, sehän on hyvä asia vaan, että pidetään kunnossa. Mekin vielä tässä iässä handlataan lumityöt, mutta joku raja siinäkin, jos alkaa olla sata kiloisia lohkareita kiinni takapuskurissa. Kun mies lähtee töihin, ei aura-auto ole vielä käynyt ja tää jää aina mulle. Reilua.

Kävimme katsomassa penkkareita Venlan, kummipojan ja hänen äitinsä kanssa. Karkkia satoi kaatamalla kuorma-autojen lavoilta, lapset poimivat niitä innoissaan ja me muistelimme omia penkkareitamme. Aikaa tuosta hetkestä on kulunut jo yli kaksikymmentä!!! vuotta, mutta muistan sen hetken kuin eilisen päivän. Olin inkkari tyttö. Elämä edessä ja lukio takana. Se vapauden tunne. 

Meillä on käynyt pikku vieraita ja hieman isompia. Kakku kaupan tätin ja päälle vaan vaahtokarkkeja koristeeksi. Toimii. Yhden palan säästin iltaa varten. Iholla ja kakkupala. Oletteko muuten katsoneet tuota sarjaa. Kun olin sairaana, niin katsoin kaikki jaksot putkeen ja nyt sitten ollaankin koukussa. Uutta jaksoa odotellessa...

Niin ja huomenna tapahtuu jotain jännää ja se vaikuttaa tai on vaikuttamatta mun tuleviin kuvioihin. Wish me luck! ;)

Enjoy life now

Torstaina Terran Naisten illassa mukaani lähti kimppu tulppaaneja ja eukalyptyksen oksia sekä ensimmäiset kukkien siemenet. Tästä ne taas lähtee, kylvöhommat. Olen siis niin toivoton tapaus, mutta joka kevät on yritettävä. Kun se on niin iiihanaa hommaa, upottaa kädet multaan ja sitä rataa. 

Perjantaina loppui yrittäjyysvalmennus, saimme todistukset ja kävimme syömässä. Nyt kohti uusia tuulia avoimella mielellä ja positiivisella asenteella. Eilen lupauduin erään paikallisen yrityksen sisustuspäivään mukaan, joka huhtikuussa. Asiakkaat voivat varata ajan ja tarjoan heille sisustusneuvontaa. Katsotaanhan mitä muuta kevät tuo tullessaan. Kaikenlaisia suunnitelmia ja haaveita on ilmassa. 

Sunnuntaina saatoin keskimmäisen muruseni junaan. Sniiifff!!! Seuraavat kuusi viikkoa menevät alppihiihdon opettajan hommissa Tahkon rinteillä. Ikävä jäi, mutta pikkuhiljaa näihin lähtöihin tottuu. Eikä enää tarvitse itkeä koko päivää ja seuraavaa viikkoa ja sitä seuraavaa... :D Ja mitä tekee pikkusisko. Hyppii kattoon, sillä veljen tietokone on vapaassa käytössä. Kuusi viikkoa, jei!

Flunssa vaivaa edelleen. Pahimillaan, viime viikolla, en jaksanut tehdä juuri mitään ja unta riitti. Mutta nyt vointi jo huomattavasti parempi. Ja se jos mikä piristi mieltä, aamulla kasilta, ei tarvinnut enää valoja!!!

Huomenna vietetään ystävänpäivää ja mennään katsomaan penkkareita perinteisesti. Kahmitaan karkkeja ja pidetään pannu kuumana koko päivän -ystäville. ♥

"Ystävä on se, joka tietää sinusta kaiken ja rakastaa sinua sittenkin."

The Truth

Hyvää Kynttilänpäivää!  Mulla on mennyt ihan ohi tälläiset päivät ennen, mutta näin kalenteri kertoo. Onneksi tältä hamstraajalta eivät kynttilät(kään) lopu. Tuikkukippona toimii itsetehty betoninen.

Haastemies Kaaoksen kesyttäjä, Annukka haastoi minut, KIITOS! ♥

Totuuksia minusta...

1. Rakastan lapsiani yli kaiken ja puolustan heitä leijona emon tavoin. Kukapa ei.
2. Olen tunneihminen. Erityisen herkkä. Ja suvaitsevainen.
3. Haluaisin tehdä töitä lehtitalossa, sisustuslehden parissa. Pikkutyttönä leikkelin kuvia ja liimasin               paperille. Nidoin paperinivaskan yhteen ja julkaisin omaa lehteä. Vaihtelimme niitä serkusten kesken.

4. Olen horoskoopiltani skorpioni. 

5. Minulla on joskus vahvat mielipiteet ja periaatteet. Seison niiden takana. 

6. En voi sietää epärehellisyyttä, epäoikeudenmukaisuutta ja epäaitoja ihmisiä. Tai sitä, kun ihmisiä käytetään hyväksi häikäilemättömästi. 

7. Olen toiminut luottamustehtävissä mm. käräjäoikeudessa lautamiehenä. 

8. Haluaisin opiskella vielä AV-viestintää. 

9. En ole nähnyt isääni yli kolmeenkymmeneen vuoteen. Haluaisin kyllä. Nuorempana ajattelin, ettei sillä ole ollut merkitystä elämääni. Nyt olen toista mieltä. 

10. Tykkään työskennellä itsenäisesti, mutta välillä kaipaan ihmisiä ympärilleni. Tarvitsen omaa tilaa ja aikaa. 

11. Tykkään IKEA:sta, Arnoldsin munkeista, punaviinistä, tortilloista...

Annukan kysymykset...

1. Musta vai valkoinen? Valkoinen. Raikkaampi väri. Mustaan olen totutellut pikkuhiljaa. Ennen en tykännyt lainkaan, kyllästyin suorastaan, koska äidilläni oli/on aina kaikki vaatteet mustia. Nyt sitä löytyy yllättävän paljon minultakin sekä sisustuksesta että vaatteista. 

2. Kevät vai syksy? Kevät. Silläkin uhalla, että mun keholla menee totutellessa lisääntyvän valon määrään ja siksi oloni on aina jotenkin väsyneempi keväisin. Tää on muutes ihan tutkittua, että joillakin ihmisillä näin. Vaikka on ihana, kun aurinko paistaa ja lumet sulaa. Syksyn lapsena tykkään myös syksystä. Kynttilät, takkatuli ja syksyn pimenevät illat. Parhautta! 

3. Ruusu vai valkovuokko? Ruusu. Niistä saa tehtyä kauniita asetelmia ja kestävät pientä pakkastakin.

4. Etelä vai pohjoinen? Ehdottomasti etelä. En tykkää talvesta enkä haluaisi asua yhtään enempää pohjoisessa kuin nyt. 

5. Lintu vai kala? Kala. En tiedä mitä tällä kysymyksellä ajettiin takaa, mutta tykkään syödä kalaa enempi kuin lintua. :D Jos sitten pitäisi valita kumpi noista eläimistä olisin, niin ehdottomasti lintu. 

6. Valkoinen lumi vai valkoinen hiekka? Hiekka. Kuten edellä jo sanoin, en tykkää talvesta.

7. Yö vai päivä? Olen varsinainen yöpöllö. 

8. Kuuma vai kylmä? Kuuma. Poikkeuksen kylmä Mansikka Margarita tai Mojito. 

9. Blogi vai facebook? Facebook. Päivittäinen käyttäjä, addikti. 

10. Kulta vai hopea. Hopea. Kultakorut lojuvat laatikossa. Tosin tämäkin voi muuttua.

11. Annukka! Pitikö näitä kysymyksiä olla 11? Ei ollut kuin 10. :D

Tämä on tullut vastaan monessa blogissa, etten jatka eteenpäin. Pahoittelut siitä. Joku voi napata tästä kysymyksiä, jos haluaa osallistua. 

Kuvassa näkyy uusin kirjaostokseni. Se löytyi keskiviikkoiselta Kuopion reissulta. Ja voitteko kuvitella, viereiseen kultaliikkeeseen tehtiin ryöstö, juuri kun olimme kirjakaupassa. Karmivaa lasinhelinää, kaikki jähmettyi ja ihmetteli mitä tapahtuu... Syy selvisi pian. Onneksi en ole enää kultakaupassa töissä, joskus nimittäin olin. Pelottavaa tuo tuollainen.

Eilen vietimme ystävien kanssa Täydellisten Naisten viini-iltapäivää, joka tosin venyi illan puolelle. Seitsemän tuntia voimaannuttavaa yhdessäoloa. Sekä hyvää ruokaa ja David (uusi viinituttavuus, suosittelen!). Kylläpäs teki terää.

Tällähetkellä on pää täynnä räkää ja pitäisi ehkä levätä. Yritinkin, mutten osaa olla paikoillani. Perskules, miten vaikeeta se onkaan tälläiselle levottomalle sielulle. Joten imuroin olohuoneen ja sitten päädyin tänne. Nyt päädyn selättämään pyykkivuorta ja katselemaan vaatteita valmiiksi ensi viikkoa varten. Venla pääsee kouluun viikon poissaolon jälkeen. Kuumetta ei enää perjantaina, mutta viime yönä yski niin, että kävi jo spiira mielessä. Onneksi Ephedrin tepsi. 

Syökää Deetä ja Ceetä ja voikaa hyvin! ♥