Tämä Tarzan (nykyinen mieheni) viuhati kohti eteläistä Afrikkaa reilu viikko sitten ja tällä viikolla saimme hänet takaisin. Kuva on otettu vuonna 1974 paikallisessa lehdessä työskennelleen valokuvaaja Jussi Karvosen toimesta. Mieheni sankarihahmo ei jääne kenellekkään epäselväksi, Tarzanhan ei tarvitse vaatteita edes talvipakkasella.
Sillä aikaa kun mies ajeli safarilla, kierteli viinitilalla ja roikkui vaijerin varassa kabiinissa matkaten Pöytävuorille -me rämmittiin töihin ja kouluun vesi/räntäsateessa. Sehän oli verraten hauskempaa. Tylsiä tuollaiset matkat. ;) No mutta, matkahan oli ollut huikea ja nostatti sellaisen kuumeen, että uudestaan on päästävä ja vietävä perhekin matkassaan. Hmmm...
Huomasin tällä viikolla kun vein tytärtäni kouluun, että aamut ovat jo valosia! Ennen kahdeksaa. Kohti valoa siis mennään ja voidaan heittää hyvästit tylsälle pimeälle kaudelle. Ei jää ikävä. Nyt kun vielä selätetään kaikki taudit ja muut ikävät asiat. Töissä nimittäin jyllää flunssat ja mahataudit, joten niitä odotellessa kohti talvilomaa. Äh. Flunssan jo sairastin ja jouduinpa jäämään töistäkin pois neljän päivän ajaksi ennen kuin tauti hellitti otettaan. Viime kerrasta (sairaslomasta) olikin kaksi vuotta, mutta nyt oli luovutettava. Oletteko te pysyneet terveinä, toivon niin! Toipuminen vie oman aikansa ennenkuin on taas täydessä terässä.
Kiireinen viikko takana ja ihana viikonloppu edessä! Huomenna aamupäivästä kannustamaan esikoisen säbämatsia, sitten olisi tiedossa pientä (ja vähän suurempaakin) maalausprojektia. Maalin ostin jo viikko sitten odottamaan sopivaa hetkeä. Toivottavasti se hetki on huomenna tai ainakin tämän viikonlopun aikana tai ainakin mahdollisimman pian, sillä edellinen maali jäätyi autotalliin. Joku unohti sen sinne. Niin voi käydä, jos ei heti tartu tuumasta toimeen. Eikä tiedä mihin sitä maalia sutii, vaan ostaa sen varulta ja kantaa sen autotalliin odottelemaan inspistä. Ja tulee talvi ja pakkaset. No ei se sävykään enää miellyttänyt, joten mitäs pienistä. :D
Tervetuloa viikonloppu! ♥
