perjantai 16. huhtikuuta 2010

Keep Calm


Siinä on tämän hetken matra meikäläiselle. Olisi pysyttävä rauhallisena ja pidettävä pää kylmänä. Just. On ollut ja tulee olemaan niiiiiin paljon säpinää ja huisketta, että yritys hyvä kymmenen. Meno senkun vaan hurrrjistuu kesän lähestyessä. Kirppiskojun pyörittäminen on vienyt mielinmäärin aikaa. Sitten on ollut kaikenmaailman hankintoja, joita on pitänyt metsästää pitkin ja poikin. Töissä on pitänyt käydä, kaiken kiireen keskellä. Kuka bimbo senkin on mennyt keksimään? Käydä nyt töissä kodin ulkopuolella. Sisähommat olisi hyvä saada tehtyä (ja lista on pitkä!) ennenkuin ulkohommat alkavat. Ikkunanpesu edessä ja ne kolminkertaiset lasit, jihuuuuuu... By the way, viime keväänä anoppini osti lahjaksi siivoojan tekemän tuon homman ja se oli ihana lahja se! Minä nimittäin inhoan ikkunanpesua ja siirrän ja siirrän sitä ja odotan ihmettä tapahtuvaksi. Bimbo mikä bimbo.

Venla oli keskiviikkona eskarilaisten retkellä Kuopiossa. Aamulla klo 6 ajelimme juna-asemalle. Kohtapuoliin iloinen ja reipas eskariryhmän asteli junaan. Olo oli hiemen haikea. Minulla ja ehkä muutamalla muullakin vanhemmalla, kun seisoimme siinä odottelemassa junan lähtöä. Siitä, kun ovat jo niin isoja, vaikka toisaalta ovat vielä niin pieniä. Mutta se päivä oli varmasti ikimuistoinen kaikille pienille eskarilaisille.

Huomenna tai siis tänään (kello on taas vaikka sun mitä) on kummipojan 5v -synttärit. Lahjaksi ostin pari Benettonin t-paitaa. Aamulla täytyy vielä hakea naamari Venlalle. Sillä juhliin voi pukeutua naamiaisasuun. Yksisarvinen heppapuku oli viime vuonna, mutta siinä puvussa tulee niin kuuma! Joten nyt on keksittävä jotain muuta, mutta kaupoissahan on jo vappunaamareita...


Keväistä viikonloppua!





8 kommenttia:

  1. Mä hengästyin ihan! :D
    Sama lause sopisi mulle myös! Tuntuu ettei osaa innostua "normaalisti", vaan pikkusen yli-innostun ja sitten kaikki pitäisi olla hetimulle tässäjanyt! ;)
    Haikeaa on , kun lapset kasvaa. Miten niistä tuleekaan niin yht'äkkiä isompia ja itsenäisempiä. Hyvähän se on kuitenkin, mutta varmasti jokainen äiti tunnistaa tuon tunteen läikähdyksenä sydänalassaan.:)
    Ja ne ikkunat...voih!
    Ihanaa, touhukasta viikonloppua!

    ps.Mulla kirppispöytänä on huutonet ja hitsinvitsi, kun ei oikein kauppa käy. ;) Koti näyttää siltä kirppispöydältä!

    VastaaPoista
  2. Kiitos muistutuksesta, pitäisikin käydä ilmoittautumassa taas kirpparijonoon. Meidän suosituimpaan itsepalvelukirppikselle joutuu oikien jonottamaan pöytää. Kyllä se touhu on tosiaan sitovaa, vähintään joka toinen päivä pitäisi käydä järjestelemässä pöytää.

    Ja ikkunoiden pesu, voi yök tosiaan! Taidan ostaa sen lahjaksi ihan itse itselleni! :-D

    VastaaPoista
  3. Aaaaargh! Ikkunat! Mikä kirosana... :)
    Viime vuonna olin raskaana ja kotosalla sairaslomalla jo, aikaa oli pestä noita viheliäisiä ikkunoita. Nyt vauvan reilu 7kk kanssa joka opettelee konttaamaan homma tuntus aika ylitsepääsemättömältä. Toi siivoojan palkkaaminen olis kyllä, mutta mitähän se maksaa...

    Hauskaa viikonloppua! :)

    VastaaPoista
  4. Pyysin jo anoppia tuomaan jatkovarren ikkunanpesua varten landelta ja toivon rakkaan mieheni suprittavan urakan, katsotaan.
    Kirppispöytää oon suunnitelllut minäkin, mutta se vaiva ja aika mikä siihen menee, hattua nostan kun jaksat!

    VastaaPoista
  5. Kirppispöydän pitäminen on raskasta! Hirveä homma johon en ole aikoihin jaksanut vaivautua. Mutta sen huomaa kun joka paikka on täynnä turhaa tavaraa. Mies pesi meillä koko talon ikkunat ja olen siitä tosi helpottunut. Ei ole siihenkään aikaa. Mutta toisaalta kun meillä vaihdettiin ikkunat, mies sai haluamansa sillä ehdolla että pesee ne sitten kanssa. Tämä on nyt toinen kerta kun pesi, ikkunat on olleet viisi vuotta...

    VastaaPoista
  6. Ja täällä kans kirjottelee yks jolle ikkunan pesu on yhtä tuskaa..Ylivoimaisesti ykkönen inhokkilistalla,jos kotitöistä puhutaan..silitys sitten hyvänä kakkosena..jota kuitenkin joutuu tekemään tämän tästä..
    Kevät onkin hyvä aika kirppispöydälle,ihmiset ovat sankoin joukoin liikkeellä ja tavara vaihtaa omistajaansa tiuhaan...Itellä oli vasta viikon pöytä ja tosi hyvin pääsin roinasta eroon.Hinnoittelinkin kyllä tosi alas että varmasti menee :D

    VastaaPoista
  7. Täällä hoetaan samaa mantraa. Ekaa kertaa kahten vuoteen täysiä työpäiviä (ja äitiyden yhteen sovittamista). Tuntuu tunnit totaalisesti loppuvan kesken!

    Valoa ja voimaa!

    VastaaPoista
  8. Kirputtaminen on monimutkaista, ehkä vain vien uffille? Aikaa kun on niin vähän.

    Ikkunan pesu kuuluu myös minun inhokkilistalle. :)

    Kuopion talo näytti komealta. Tuon tyyppinen moderni näyttää hyvältä minunkin silmään.

    VastaaPoista