sunnuntai 29. syyskuuta 2013

Omppu nimeltä Pekka


Tänään on piha laitettu talviteloille, nurtsi leikattu, kasvihuone putsattu, viimeiset kirsikkatomskut vedetty ja amppelimansikalle sanottu heipat ja peitelty maahan. Toivottavasti keväällä lähtee uuteen nousuun. Näillä hortonomin taidoilla se ei ole todellakaan varmaa. Pelargoniat yritän saada myös talvehtimaan. Todennäköisesti unohdan ne jossain välissä kastella ja sepä siitä sitten. Yritys hyvä anyway -joka syksy!

Kesällä istutin mummolan pihasta kaivetut vadelmapuskat kotipihalle ja IHAN pihan perälle, ettei kukaan vaan aja niiden yli ruohonleikkurilla. Tänään tsekkasin tilanteen. Viidestä taimesta yksi oli jäljellä. Kuunteleeko miehet ylipäätään mitä niille puhuu vai unohtaako ne noinkin tärkeän asian kuin istutetut vadelmapuskat. ;)


Eilen kävin torilta ostamassa omenoita. Lajike oli nimeltään Pekka. Tänään Venla teki niistä omenapiirakkaa, njams. Kuuluu ehdottomasti syksyyn.

Haaveilen myös omasta Pekasta, vaikka yksi Timo jo löytyykin kotisohvalta, eheheh ja katselinkin niitä eilen sillä silmällä Terrasta. Olivat puoleen hintaan, mutta en osannut päättää lajiketta. Pekkaa ei siellä ollut. Harmi. Just kun olisin halunnut kantaa Pekan kotiin. Vai onko jo huono aika istuttaa?


Venla on innostunut leipomaan ja aika itsenäisesti jo hommat hoituu. Tästä on tullut varsinainen sunnuntaipäivien traditio. Aika kivaa! Ja tietää sitä, että mun täytyy pyöräillä töihin, you know. Mutta...

Nyt nukkumaan ja kohti uutta viikkoa. Ensi viikonloppu meneekin reissussa. Mulla. Aika kivaa sekin.

maanantai 23. syyskuuta 2013

Tähtitarhassa ♥



Tänään. Paikassa nimeltä Tähtitarha. Sytytimme pienen enkelikynttilän pienen enkelityttäremme muistolle.
Kaunis ilta hautausmaalla ja hiljaisuus. Se on aina yhtä koskettava hetki. Eikä kaipaus katoa koskaan.




Hyvää yötä ystävät ja unia kauniita!


sunnuntai 22. syyskuuta 2013

Se on syksy nyt




Postausvauhti ei päätä huimaa, mutta arki kyllä rulettaa sellaisella vauhdilla, että välillä meinaa huimata. Varsinaista akrobatiaa, sirkusta ja ties mitä. Taitaa olla ne kuuluisat ruuhkavuodet käsillä.

Aloitin iippaopen hommat elokuussa. Jos muistanette, työsopparinhan kirjoitin jo helmikuussa. Edelleen hehkutan, miten onnekas olenkaan tuosta työstä, tässä jatkuvien yt-neuvottelujen ja irtisanomisten maassa. Mieheni on käynyt läpi jo monet yyteet, välttynyt irtisanomisilta ja seurannut vierestä kuinka työkavereita potkitaan pellolle. Peestä sanoisinko.

Kunnes... Se päivä koitti meidänkin perheelle. Tämän paikkakunnan toimipiste suljetaan ja kaikki pellolle. Kiitos ja heippa. Tosin emme olleet päätöksestä kovinkaan yllättyneitä, mutta kyllähän se kirpaisi ja ketutti. Kieltämättä. Nyt on vielä muutama viikko töitä ja uusia tuulia edessä, mutta niistä sitten myöhemmin. Mikään kun ei ole varmaa, paitsi epävarmuus. Olinko se minä se ikuinen optimisti, ei uskois, eheheh.




Nämä kuvat olen ottanut meidän perinteeksi muodostuneesta mökkiviikonlopusta elokuussa. Nimittäin Täydellisten Naisten viikonlopusta. Kauneuden hoitoa, rentoutumista, rantasaunaa, kuutamossa kahlailua, hyvää ruokaa, juomaa ja ennenkaikkea seuraa.

Nyt odotellaan jo seuraavaa tapaamista, joka onkin jo parin viikon päästä. Lähdemme Jyväskylään mökkeilemään ja Johanna Kurkelaa kuuntelemaan. Odotan.




Tuli sitten glögikausikin korkattua mökkimaisemissa. Kerrankin ajoissa. Tai itseasiassa aika pahasti myöhässä. Tämän glögijemmarin kätköistä löytynyt oli nimittäin 2011 vuosikertaa, mutta erittäin hyvää btw.

Tämän vuoden pullo 2013 paistatteli jossain nettisivustolla. Pullo oli kaunis punainen. Makua ei ole kerrottu etukäteen eikä etiketissä sitä kuulemma mainita, vaan tieto julkistetaan vasta Lucian päivänä joulukuussa. Kerrottakoon vielä kaikille Blossafaneille, että Alkossa valikoima on jo 7. lokakuuta. Sehän on jo aivan pian.




Kävimme tänään syömässä ja juhlistimme samalla tärkeää päivää. Olemme jakaneet elämämme 23 vuoden ajan. Se aika tuntuu uskomattoman pitkältä, mutta miten nopeasti se onkaan mennyt. Askeleita on sovitettu yhteen ja tasoitettu tietä vuorotellen. Juuret ovat jo syvällä maassa.

"Me olemme kaikki rakkauteen syntyneitä. Se on olemassaolon perusta ja sen ainoa päämäärä. Ilman rakkautta mikään ei lopulta ole mitään."