sunnuntai 28. helmikuuta 2010

Kuulumisia



Hommaa olisi vaikka muille jakaa, mutta silläkin uhalla kirjoitan muutaman sanan. Eilen saimme kutsun Venlan kanssa siskoni luokse yökylään. Viettämään tyttöjen iltaa. Pakkasimme siis kamat kassiin ja ajelimme lähiöstä toiseen. Matkaa reilut kaksi kilometriä. Hauskaa näin, ilman mitään etukäteissuunnitelmia. Perillä meitä odotti pihvit herkkutattikastikkeella kera punaviinin ja kynttilöiden. Koko helahoitovuorokausi vain ja ainoastaan tiskauksen hinnalla. Lucky me! On ihanaa omistaa sisko ja minun ollessa erityisen onnekas, omistan niitä kaksin kappelein. <3

Aamupäivällä teimme pitkän kävelyretken metsään. Karvakuono Fanni ja Venla olivat yltäpäältä lumessa rämmittyään siellä pitkin ja poikin. Mutta niin ihanaa, kun sää lauhtui ja pääsi pitkästä aikaa kunnolla ulkoilemaan. Joen rannassa kävimme etsimässä sinne kotiutuneita saukkoja, muttei nähty vilaustakaan. Jotkut saattavat odotella monta tuntia kameroineen, mutta me yritetään joku toinen päivä uudestaan. Ja otetaan sitten se kamerakin.


Kuvat on otettu reilu viikko sitten, ollessamme läheisessä pulkkamäessä. Pöystin mäki nimeltään. Samaisessa, jossa minäkin pienenä laskin monet mäet ja shhh, lasken muuten edelleen, vaikka ikää on sata kertaa enempi tai no ainakin melkein. Niin ja kuten huomaatte pupu on jo ostettu. Venla halusi vaaleansinisen, joka kyllä myös suloinen, mutta tarvitsee kaverikseen sen vaaleanpunaisen. Ehdottomasti! Se tuli hankittua odotellessamme penkkariautoja saapuvaksi ja menimme Pentikille lämmittelemään. Oli aivan järkky pakkanen. Ja jotenkin piti odotella just siinä Pentikin kulmilla, kuinkas muuten...












tiistai 16. helmikuuta 2010

Pakkaspäivän shoppailua




Tilasin Ellokselta kuvassa näkyvät vaatteet. Pitkiä farkkuja ja kenkiä lukuunottamatta. Tuon lyhythihaisen neuletakin tilasin luonnonvalkoisena, koska kuvassa näkyvää väriä ei ollut enää Venlan kokoisena. Pitkä neuletakki on ehkä? epäkäytännöllinen lapsella, itse kyllä tykkään pitää, mutta katsotaan kunhan livenä näkee. Ruutuhousuissa näyttää olevan aikas leveä malli, voi olla liian leveä meidän rimppakintulle, mutta senkin näkee sitten, kun muuten niin kivat minusta. Kesävaatteita olisin tilannut samalla enempi, mutta juuri niitä, joita olin ajatellut, koot loppuneet. Helmikuussa!!! Miten aikasin ne olisi sitten pitänyt tilata??? Ruskeasta mekosta oli sentäs vielä kokoja jäljellä. On se kätevää surffailla netissä ostoksilla, silloin kun itselle parhaiten sopii. Posti reilun kilometrin päässä, joten ei ole suurikaan vaiva niitä ostoksia sieltä roudata. Samalla tulee käytyä uudella kirpparilla, joka ilmestyi postin viereen. Siitä puheenollen, kirppiskamoja pitäsi nurkista ja varastosta läpikäydä, jokohan siihen hommaan ryhtyisi? Taidan nyt kuitenkin keittää kahvit, mutta lupaan miettiä vähän sitäkin asiaa...

Aurinkoista alkanutta viikkoa!

sunnuntai 7. helmikuuta 2010

Season 3


Olen tavannut muutaman kerran blogiystäväni kanssa. En olisi ikinä uskonut, että tätä kautta löydän ystävän, en ollut edes miettinyt asiaa. Ei ollut käynyt mielessä, että joku muukin tässä pienessä kaupungissa voisi pitää blogia. Nyt tiedän ainakin kaksi samanhenkistä bloggaajaa. Ja yhden, joka on ennen asunut täällä. Näin se blogimaailma avartaa... ;)

Ensimmäisen kerran näin blogiystäväni livenä kotiovellani, kun olin pyytänyt hänet meille me&i -kutsuille. Toisella kertaa sovimme näkevämme perhekahvilassa ja eilen vietimme lauantaipäivän tehden kirpparikierroksen sekä muutaman muun putiikin. Lopuksi kävimme syömässä. Minusta päivä oli erittäin mukava. Toivon NIIIIIIN paljon, että tämä uusi ystäväni kotiutuisi tänne. Löytäisivät kodin itselleen, oman kodin. Pääsisivät pienestä, karseasta vuokrakämpästä, joka toi avun tänne muutettaessa, mutta enää se ei jaksa ilostuttaa, kun seinät kaatuvat päälle. En voi tietää, miltä tuntuu muuttaa isommasta kaupungista pienempään. Enkä sitä, miltä tuntuu jättää hyvät ystävät entiseen kotikaupunkiin ja aloittaa alusta. Voin vaan kuvitella tuota tunnetta ja toivoa parasta ystäväni puolesta.

Meissä uusissa ystävyksissä on jotain samaa, samoja haaveita, samoja unelmia. Meillä molemmilla on myös kolme lasta, kaksi vanhinta ovat poikia ja nuorin tyttö. Asumme samassa kaupunginosassa. Rakastamme hyvää ruokaa, kauniita asioita ja ennenkaikkea... Olemme kumpikin koukussa Täydellisiin naisiin. Emme seuraa sarjaa viikottain, vaan ostamme tuotantokauden kerrallaan ja katsomme sen sitten maratonina yötäpäivää, melkein. Itse olen aloittanut maratonin joulunaikaan ja eilen oltuamme kaupungilla ostin kolmannen tuotantokauden. Saimme aikaa myös hulvatonta keskustelua tuosta sarjasta ja siitä, kuka olisimme naisista. Kaikissa on puolensa ja jokaisessa on jotain. Susanin tyylistä tykkään eniten (Mike, wau!!!) ja Edie on taas naisista se, josta pidän vähiten. Mutta kaikki naiset ovat omalla tavallaan hauskoja. Sarjahan yliampuu kaikkea mahdollista eikä voi etukäteen arvata käänteitä. Se tekeekin siitä niin mielenkiintoisen. Sarja saa minut hyvälle tuulelle ja nauramaan ääneen, mitä muuta voisi toivoa? Miten odotankaan, että pääsen uppoutumaan sohvalle jäätelökupin kanssa ja seuraamaan mitä Wisteria Lanella nyt tapahtuu...

tiistai 2. helmikuuta 2010

I love pink



Mariskooli 155 mm, vaaleanpunainenKivi kynttilälyhty 60mm vaaleanpunainenEssence kaadin, vaaleanpunainenBirds by Toikka Kuukunen
Ihania vaaleanpunaisia juttuja on nyt saatavana. Yksi minun lempiväreistäni. Se on vaan jotenkin niin kaunis ja hento. Kivi kynttilälyhty ja Mariskooli eivät ole enää uusia, mutta muut ovatkin sitten tämän kevään uutuuksia. Yhtään näistä en omista, mutta jonkun näistä tulen omistamaan, sen lupaan. Näitä ihanuuksia ei voi vastustaa. Ja paljonpaljon ihanuuksia ja keväisiä värejä löytyy esim. Pentikiltä, joka on avannut myös verkkokaupan. Liittymällä Ystäväklubiin, saat 20% alennusta verkkokaupan valikoimasta.